Helga ponnistaa maalaisompelijasta muodinluojaksi sotien jälkeisessä Suomessa Eveliina Talvitien romaanissa.
Helga-romaanin alussa eletään vuotta 1948 maalaiskylässä, jossa ihmisten – naisten ja miesten, maalaisten ja kaupunkilaisen – roolit ovat yhä perinteisiä. Fransin vaimo ja kahden lapsen äiti Helga ompelee täkkejä ja arkivaatteita kyläläisille mutta haaveilee isommasta. Miehen sisar Suoma hallitsee navettaa ja keittiötä ja paheksuu kälynsä ajatuksia.
Helga avaa kirjailija Eveliina Talvitien Ompelija-trilogian, jossa kerrotaan käsityöläisnaisista ja muodista. Ensimmäinen osa etenee 1960-luvun alkuun, jolloin Suomessakin on päästy yli sotien jälkeisesti puutteesta ja harmaudesta ja kiinnostuttu myös kansainvälisistä kauneuden virtauksista.
Päähenkilö Helga on tyypillinen tienraivaaja: itsenäinen, itsepäinen ja itseoppinut mutta samalla halukas oppimaan uutta kaikesta näkemästään ja kokemastaan.
Perhe-elämästä hän ei jaksa innostua, vaikka Frans on tukenut häntä ostamalla ompelukoneen ja sälyttämällä maatalon emännän työt siskolleen. Jopa pienen Matleena-tyttären innostus käsitöihin enemmän ärsyttää kuin ihastuttaa äitiä.
Koska Helga ei halua jäädä maalaisompelijaksi, hän lähtee etsimään materiaaleja ja ideoita kaupungista. Kaupungin nimeä ei mainita, mutta yksityiskohtien perusteella se muistuttaa Poria, josta kirjailijakin on kotoisin.
Kun Helga on aiemmin kääntänyt kotinsa ullakolla vanhoja miesten päällystakkeja nurin saadakseen kangasta, nyt hän tutustuu silkkiin ja samettiin. Hän pääsee myyjättäreksi tärkeään vaateliikkeeseen ja saa samaan aikaan merkittäviä tilauksia ateljeeompelijana.
Tärkeitä etappeja uralla ovat erikoiset ja vaikutusvaltaiset ihmiset, joilta Helga imee myös aatteita. Yksi on naisena äänekäs ja itsellinen Fanny, sielunsisar ja vuokraemäntä. Huhut naisparista liikkuvat, eikä tragedialtakaan vältytä.
Trilogian aloitus kuvaa ansiokkaasti sitä, miten sitkeyttä vaatineissa oloissa naisten on pitänyt olla erityisen määrätietoisia voidakseen elää haluamaansa elämää ja viedä itselleen tärkeitä asioita eteenpäin. Nimihenkilö Helga toimii ajassaan kykyjensä rajoilla, ja juuri ansiokas ajankuva saa lukijan hykertelemään yksityiskohtien äärellä. Kirjoittaja kuvaa erinomaisesti ompelijan seurattuaan äitinsä ja isoäitinsä työtä.
Helgan hahmo jää silti jotenkin kaukaiseksi, ehkä jatkuvan itsensä etsimisen vuoksi. Kirjan loppu vihjaa myös, että päähenkilö vaihtuu. Odotankin, että trilogia esittelee meille kollektiivisen Ompelijan luomassa muotia ja kauneutta.
Ina Ruokolainen
Eveliina Talvitie: Helga. Into 2025, 197 s. Arvio on julkaistu aiemmin Etelä-Suomen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Keskisuomalaisessa. Jutut ovat maksumuurin takana.