Kirja-arvioni Maisku Myllymäen esikoisromaanista on ehtinyt kiertää jo useissa maakuntalehdissä. Etelä-Suomen Sanomissa se oli otsikoitu Kummia kokemuksia kaukaisella saarella – Maisku Myllymäen esikoinen on hyvällä tavalla piinaava. Otsikon alkuosa oli myös oma ehdotukseni. Yllä olevaan kuvaan otin taustaksi Pekingistä ostamani kurkisermin, koska Hollyssä linnuilla on iso temaattinen merkitys.
Alla arvio kokonaisuudessaan.
Kummia kokemuksia kaukaisella saarella
Kirjat
Maisku Myllymäki
Holly
WSOY 2021, 255 s.
Maisku Myllymäen esikoisromaani Holly alkaa vahvalla sitaatilla Iris Murdochin teoksesta Meri, meri. ”Minusta on vastenmielistä ajatella että minä olen syyllinen ja varma että en ole.”
Sitaatti sisältää avaimia teoksen teemoihin ja kertoo samalla siitä, että Myllymäki tuntee kirjallista perintöä. Teoksen lopun kirjalistaus vahvistaa kiitollisuuden aiemmille teoksille ja niiden kirjoittajille.
Vaikutteet eivät merkitse sitä, etteikö Myllymäki olisi kirjoittanut tunnistettavasti omaa teostaan. Tiivis romaani on taitavasti rakennettu ja hyvällä tavalla piinaava esikoinen.
Teoksen nimihenkilö Holly, vuosia syrjässä ollut nimekäs näyttelijä, asuu yksin meren saarella, jolla yhteysalus käy vain kerran viikossa. Häntä haastattelemaan tulee nuori toimittaja Eva, joka ei ole vähääkään kiinnostunut entisestä julkkiksesta vaan saarella mahdollisesti tavatusta harvinaisesta linnusta, vihermehiläissyöjästä.
Linnut määrittävät luontolehdessä työskentelevän Evan tapaa tarkkailla ihmisiä ja ympäristöä. Hän näkee Hollyn eri lintujen hahmoissa ja huomaa hetkessä tämän lintukuvioiset talouspaperit ja vaatteet, surullisen häkkilinnun ja vanhan talon täytetyt linnut. Teoksen kuvaukset luonnosta pohjaavat aitoon tietoon ja onnistuvat tuottamaan runsaan määrän kuvia lukijan päähän.
Eva voisi aloittaa Hollyyn tutustumisen ja haastattelun koska vain mutta päätyy esittämään kysymyksiä vain omissa ajatuksissaan. Yhteys toimitukseenkin heikkenee päivä päivältä, eikä vain huonon kännykkäsignaalin vuoksi.
Sensuelli ja avoimen oloinen Holly puhuu enemmän kuin paljastaa. Hän avaa viinipullon ja pakottaa Evan seisomaan päällään, kun tämä mieluummin lähtisi retkelle etsimään lintua. Hän kertoo hukkuneesta puolisostaan tavalla, joka saa lukijan jo aavistamaan pahaa. Aika tuntuu menettävän merkityksensä, kun kaksi erilaista ja eri-ikäistä naista kiertää ympyrää saaressa, josta ei ole helppoa poispääsyä.
Klassisesti tarinaan veneilee vieras, mies Hollyn menneisyydestä. Hän tuo mukanaan erotiikan ja uhan, joka on viedä Evan hengen. Enempää saaren tapahtumista ei ole syytä paljastaa, vaikka juoni ei olekaan teoksen pääasia. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa käy ilmi, mikä on Hollyn kohtalo.
Evalle viikko merkitsee irtiottoa entisestä elämästä ja isoa päätöstä. Tavallinen kasvutarina romaani ei silti ole, pikemminkin kuvaus äidin henkisesti alistaman nuoren naisen muodonmuutoksesta outoon suuntaan. Osa Myllymäen kirjallisuusviitteistäkin tukee tulkintaa, jossa realismin tilalla on tarjolla kummallisia kokemuksia kaukaisella saarella.
Ina Ruokolainen